etätyöpäivä vai kotipäivä

Kuten sanottua, lopettelin itse työni (yritykseni kivijalkamyymälän) vuodenvaihteessa, sillä työ alkoi ottaa enemmän kuin antaa. Henkisesti, fyysisesti ja taloudellisestikin aika-ajoin. Koska saan käytettäväkseni vain yhden elämän en kertakaikkiaan voi käyttää sitä asiaan mikä ei enää tehnyt oloani onnelliseksi. Vaikea päätös, mutta tuntuu kuitenkin oikealle. En voi sanoa etten koskaan katuisi, sillä ihania asiakkaita tulee ikävä. Never say never. Voi olla että vielä joskus palaan uusin ideoin ja voimin.

Nyt olen siis tehnyt etätyöpäivää, tai sille ne ainakin vielä tuntuvat. Vielä on hyvinkin vaikeaa olla ajattelematta että pitäisi lähteä kaupalle, tekemään niitä oikeita töitä. Takaraivossa jyskyttää huono omatunto, kuin koulusta lintsaavalla lapsella - kivaa olla kotona, mutta oikeasti pitäisi olla muualla. Kuinkakohan kauan menee ennenkuin omantunnon ääni vaimenee ja lopulta poistuu? Ystäväni sanovat että "vietä lomaa kun et ole voinut sitä viettää". Olenkohan nyt sitten lomatöissä vai työlomalla.  Kotoa käsin olen hoidellut nettikauppaa ja paria muuta projektia joihin tarvitsen vain läppärini ja pääni. Verkkokauppan ulkonäkö pitäisi päivittää, tuotteita kuvata ja tehdäkkin. Puuhaa riittää siis kotonakin, ei vain kotitöitä.

Koska Daddy K. on leikkautti tiistaina silmänsä oli meitä kotona työskenteleviä tänään kaksi. Naputi naputi naputi hiljaisessa talossa. Tuleekohan tästä tapa.

yhteisen etätyöpäivän onnea on yhteinen kahvihetki <3